Vihkiminen
Vihkiminen toimitetaan sukulaisten tai muiden todistajien ollessa läsnä joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Kirkollinen vihkiminen toimitetaan evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa taikka rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa. Vihkimisessä kihlakumppanien tulee olla samanaikaisesti läsnä. Kun kumpikin kihlakumppani on vastannut myöntävästi vihkijän hänelle tekemään kysymykseen siitä, tahtooko hän mennä kihlakumppaninsa kanssa avioliittoon, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi. Muilta osin kirkollisen vihkimisen ehdot ja muodot määrää se uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan.
Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa evankelis-luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa pappi ja rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa se, jolla on vihkimisoikeudesta annetun lain mukainen vihkimisoikeus. Siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan laamanni, käräjätuomari ja käräjäviskaali, käräjänotaari, joka on toimivaltainen toimittamaan vihkimisiä sekä maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja ja maistraatissa toimiva julkinen notaari. Siviilivihkimisen on oikeutettu toimittamaan se, jolle maistraatti on myöntänyt vihkimisoikeuden. Vihkijällä on oikeus saada toimittamastaan vihkimisestä kohtuullinen palkkio ja matkakustannusten korvaus valtion varoista.
Vihkimistä ei saa toimittaa, jos vihkijä tietää seikan, joka estää avioliiton, tai jos vihkijä toteaa, että kihlakumppani ei häiriintyneen mielentilansa takia ilmeisesti kykene ymmärtämään avioliiton merkitystä. Vihkijän on ennen vihkimisen toimittamista varmistauduttava siitä, että avioliiton esteiden tutkinta on toimitettu lainmukaisesti.
Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut lainmukaisesti tai jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ole ollut vihkimisoikeutta. Tasavallan presidetti voi kuitenkin erittäin painavista syistä päättää, että mitätöntä vihkimistä on pidettävä pätevänä. Tätä koskevan hakemuksen voi tehdä kumpikin vihityistä tai hänen perillisensä, jos jompikumpi on kuollut.