Omaisuuden ositus
Omaisuuden ositus on toimitettava, kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto purkautunut, jos toinen puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, niin omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, niin omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa tai erottelussa.
Jos toinen puoliso on kuollut, niin eloonjäänyt puoliso osallistuu kuolleen puolison omaisuuden hallintoon kunnes ositus toimitetaan. Tänä aikana eloonjäänyt puoliso on oikeutettu yksin vallitsemaan omaa omaisuuttaan. Mikäli omaisuus on sellaista, että sen luovuttaminen olisi edellyttänyt toisen puolison suostumusta, luovuttamiseen on hankittava joko tuomioistuimen lupa tai perillisten kirjallisesti antama suostumus.
Ositusta ei saa toimittaa ennen kuin kaikki velat, joista kuollut puoliso on ollut vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset sovi asiasta yksimielisestä tai ellei vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.
Jos puolisoilla on ollut yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä suoritetaan ennen ositusta toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus. Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, vastaavat puolisot siinä suhteessa, kuin heidän olisi tullut antaa varojaan elatukseen.
Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei olosuhteista käy selville eikä myöskään voida näyttää, kumman puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, puolisoiden katsotaan saaneen sen yhtäläisin oikeuksin.
Omaisuuden osituksessa pidetään omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi sekä
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.
Edellä mainitusta poikkeuksena toisella puolisolla kuitenkin on avio-oikeus tällaiseen omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut avioeroasian ollessa vireillä.
Puolisolla on oikeus osituksessa erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten. Erottaa ei kuitenkaan saa enempää, kuin puolisoiden oloihin nähden pidetään kohtuullisena.
Jos puoliso on käyttänyt muuta omaisuuttaan sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, saa hän tai hänen perillisensä vastiketta mainitusta omaisuudesta. Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut tällaisen omaisuuden oleellisen vähentymisen, toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset saavat vastiketta.
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakkoperinnön arvo. Kun ennakko vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Vastiketta on annettava myös, jos puoliso on käyttänyt omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, sellaisen omaisuuden hankkimisen tai parantamiseen, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta.
Osituksen toimittaminen
Kun puolisoiden omaisuus on eroteltu ja mahdollinen vastike on otettu lukuun, määrätään sen omaisuuden säästö, johon puolisoilla on avio-oikeus, erikseen kummankin puolison omaisuuden osalta. Omaisuuden arvosta vähennetään ne puolison yksityiset velat, jotka ovat syntyneet ennen avioliiton purkautumista toisen puolison kuoleman vuoksi tai avioeroasian vireille tulemista sekä ne velat, joista puolisot ovat vastuussa kumpikin omasta ja toistensa puolesta.
Jos velka on johtunut siitä, että puoliso on huolimattomasti hoitanut taloudellisia asioitaan tai muutoin menetellyt hänen oloihinsa nähden soveltumattomalla tavalla, on tätä velkaa vähennettävä edellä mainitun omaisuuden arvosta ainoastaan siltä osin, kuin sitä ei saada maksetuksi sellaisesta omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta.
Edellä mainittujen toimien jälkeen kummallekin osapuolelle annetaan pääsäännön mukaan puolet siitä, mitä on jäljellä sellaisen omaisuuden arvosta, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.
Erääntynyt elatusapu, joka puolison on suoritettava toiselle puolisolle, on suoritettava osituksessa sikäli kuin elatusvelvolliselle puolisolle osituksessa tulee tai hänellä muutoin on omaisuutta, joka ei mene velan katteeksi.
Jos osituksen toimittavat eloonjäänyt puoliso ja ensiksi kuolleen puolison perilliset tai puolisot yhdessä, saa se osapuoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä hän haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka puoliso tahtoo itse pitää, hän voi antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan.
Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai tämän perilliset eivät kuitenkaan ole velvollisia luovuttamaan omaisuutta osituksessa. Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen perillisille. Jos puoliso saa toiselta osapuolelta omaisuutta, on hänellä oikeus saada työvälineitä tai irtainta tavaraa, jota hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi, jos se voidaan toteuttaa tuottamatta tuntuvaa haittaa toiselle puolisolle.
Kun ositus toimitetaan toisen puolison kuoltua ja ositettavan omaisuuden arvo on vähäinen, saa eloonjäänyt puoliso ottaa omaisuudesta, jota ei ole erotettu avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, tarpeellista asuntoirtaimistoa sekä työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa, vaikka toisen puolison perilliset eivät sen johdosta voisikaan saada osalleen sitä omaisuutta, mikä muutoin olisi osituksen mukaan heille luovutettava.
Jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan, ositus voidaan peräyttää konkurssipesään. Jotta omaisuutta saanut puoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen puolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa, osituskirja on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin.
Lue lisää: Avioliiton esteet, Vihkiminen, Perheasioiden sovittelu, Yhteiselämän lopettaminen ja avioero, Puolisoiden omaisuus, Avioehtosopimukset ja puolisoiden väliset lahjat, Puolison elatus, Puolisoiden velat, Osituksen sovittelu, Avioliiton kansainväliset säännökset