LAKIMIEHEN LAATIMA TESTAMENTTI ALKAEN 129 €
LISÄTIETOA TESTAMENTISTA
Testamentti on ainoa tapa vaikuttaa siihen, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan lastesi, tai jos heitä ei ole, muiden sukulaisten kesken. Jos perittävällä on lapsia, testamentilla on mahdollista määrätä lähtökohtaisesti puolesta omaisuudesta, niin sanotun lakiosan ylittävältä osalta. On toki mahdollista määrätä myös koko omaisuudesta, mutta tällöin rintaperillisillä on testamentista huolimatta oikeus vaatia lakiosaansa eli osuuttaan puolesta perittävän varallisuudesta.
Mikäli perittävällä ei ole lapsia eikä muita lakimääräisiä perillisiä, menee testamenttaamaton jäämistö valtiolle. Lakimääräinen periminen katkeaa serkkuihin, jotka eivät siis peri ilman testamenttimääräystä.
Perintökaaren mukaan testamenttia on tulkittava niin, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Koska testamentin tulkintahetkellä sen tarkoitusta ei voida enää kysyä testamentin tekijältä, on ensiarvoisen tärkeää laatia testamentti selkeästi ja asiantuntevasti, jotta perillisten välejä hankaavilta tulkintariidoilta vältytään. Tästä syystä on useissa tapauksissa viisasta teettää testamentti asiantuntevilla avustajilla.
Niin sanotulla yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jossa määrätään perittävän koko omaisuudesta. Erityistestamentilla eli legaatilla puolestaan tarkoitetaan testamenttimääräystä, jolla määrätään vain tietystä omaisuudesta, esimerkiksi rahamäärästä tai kesämökistä. Jos erityistestamentilla tarkoittamaa omaisuutta ei enää perittävän kuollessa ole olemassa, erityistestamentin saajalla ei ole oikeutta vaatia muuta omaisuutta sen tilalle. On tavallista laatia yleistestamentti, johon sisältyy myös legaatteja, esimerkiksi seuraavanlaisesti: "Testamenttaan kesämökkini Matti Mallikkaalle ja muun omaisuuteni tasaosuuksin veljentyttärilleni Irma Kyllikille ja Sylvi Simoselle."
KESKINÄINEN OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI
Keskinäisessä testamentissa on kaksi testamenttia yhdellä paperilla. Keskinäisen omistusoikeustestamentin tekevät usein aviopuolisot, sisarukset tai ystävät. Testamentissa määrätään silloin, että ensin kuolleen henkilön omaisuus siirtyy testamentilla tämän jälkeen jääneelle testamentin tekijälle täysin omistusoikeuksin. Tavallista on liittää testamenttiin myös toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus siirtyy ensiksi perineen jälkeen.
Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa yleisin määräys toissijaisperillisistä on rintaperilliset (lapset), mikäli heitä on. Tällöin esitetään usein toivomus, että lapset eivät vaadi lakiosaansa ensiksi kuolleen jälkeen. Kyseessä on kuitenkin vain toivomus, joka ei sido lapsia. Tällaista toivomusta onkin tavallista tehostaa ottamalla testamenttiin esimerkiksi seuraavanlainen lauseke, jonka mukaan jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa ensiksi kuolleen puolison jälkeen, ei hänellä toisenkaan puolison kuoltua ole tämänkään osalta oikeutta muuhun kuin lakiosaansa.
Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa on syytä huomioida sen veroseuraamukset. Ensiksi kuolleen jälkeen testamentin saaja maksaa veroa perinnöstä. Tämän jälkeen, lesken kuoltua, toissijaisperilliset (usein lapset) maksavat perintöveroa myös ensiksi kuolleen perinnöstä periessään lesken. Mikäli lapset perivät heti tai vaativat lakiosaansa ensiksi kuolleen jälkeen, veroa ensiksi kuolleen perinnöstä ei jouduta maksamaan kahteen kertaan.
KESKINÄINEN HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI
Keskinäisellä hallinta- tai käyttöoikeustestamentin avulla perintö on tarkoitus siirtää suoraan lapselle, mutta siten, että leskeksi jäänyt saa omaisuuteen esimerkiksi käyttö- tai hallintaoikeuden. Tällaisella testamentilla voidaan määrätä muun muassa myös omaisuuden tuotto-oikeudesta. Leski ei silloin maksa perintöveroa ja myös lasten maksamaa veroa keventää lesken hallintaoikeus. Lapset kuitenkin maksavat perintöveron jo tässä vaiheessa saamatta itse perintöä haltuunsa.
Kannattaa harkita myös EDUNVALVONTAVALTAKIRJAN LAATIMISTA
Testamentti
Alkaen 129 euroa
Edunvalvontavaltuutus
179 euroa