LISÄTIETOA EDUNVALVONTAVALTAKIRJASTA

Äkillinen onnettomuus, sairastuminen tai ikääntymisen aiheuttama toimintakyvyn lasku voi aiheuttaa tilanteen, jossa sinä tai läheisesi menetätte osan toimintakyvystänne. Kuka tuolloin hoitaa kotiin, kesämökkiin ja autoon liittyvät oikeudelliset toimet ja kuka päättää missä ja miten sinua tai läheistäsi hoidetaan? Läheisten mahdollisuudet hoitaa pankki- vakuutus- ja omaisuudenhoitoasioita läheisen puolesta ovat erittäin vähäiset ilman pätevää valtuutusta. Tällaisen valtuutuksen tekeminen on valitettavasti myöhäistä silloin, kun tahtoa ei kyetä ilmaisemaan. Edunvalvontavaltuutus on yleisvaltuutus, jonka turvin valitsemasi henkilö kykenee puolestasi hoitamaan lähes kaikkia asioitasi, kuten olisit niitä itse hoitamassa. 

Tyypillinen edunvalvontavaltuutus on sellainen, jossa valtuutetaan läheinen, kuten oma lapsi, toimimaan kaikissa valtuuttajan taloudellisissa sekä henkilöä koskevia asioissa valtuutuksen tekjiän puolesta. Kun luottamus läheiseen on hyvä, on tämä järkevin valinta, sillä monimutkaiset toimivaltarajoitukset voivat aiheuttaa yllättäviä haasteita. 

Edunvalvontavaltuutuksessa valtuutettu on henkilö, joka hoitaa toisen puolesta asioita ja valtuuttaja hän, jonka asioita hoidetaan. Toissijainen valtuutettu on henkilö, joka tulee ensimmäisen valtuutetun sijaan, jos tämä on pysyvästi kykenemätön hoitamaan tehtäviään, esimerkiksi muutettuaan ulkomaille tai sairauden vuoksi. Toissijaista tai varavaltuutettua ei ole pakko nimetä. Varavaltuutettu henkilö, joka hoitaa valtuutetun tehtäviä tämän ollessa tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäviään, esimerkiksi varsinaisen valtuutetun ollessa esteellinen tai tilapäisesti ulkomailla. Varavaltuutetun on syytä olla ei-sukulainen, sillä varsinaista valtuutettua voi helposti rasittaa esteellisyys erityisesti tilanteissa, joissa on tarkoitus päämiehen tahdon mukaisesti antaa päämiehen omaisuudesta lahjoja tai tehdä lahjanluonteisia kauppoja, esimerkiksi tietyn omaisuuden suvussa pitämisen mahdollistamiseksi. Varavaltuutettua ei pyydetä nimeämään lomakkeessa, sillä sellaisen nimeäminen on osoittautunut harvinaiseksi. Keskustelemme asiasta kanssasi puhelimitse ja pohdimme yhdessä varavaltuutetun tarvetta. 

MÄÄRÄYKSISTÄ EDUNVALVONTAVALTUUTUKSESSA

Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan antaa valtuutettua sitovia määräyksiä koskien omaisuuden myyntiä, myyntijärjestystä ja esimerkiksi siitä, että haluaa tulla ensisijaisesti hoidetuksi kotona vaikka se edellyttäisi omaisuuden myymistä. Määräyksissä voidaan myös esittää toivottu hoitoyksikkö, jossa haluaa tulla hoidetuksi. Tarkemmat määräykset annettavan hoidon sisällöstä kuuluvat ensisijaisesti hoitotahtoon. 

Valtuutetun toimikelpoisuutta voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi vain tiettyä omaisuutta, tai vaikka ainoastaan henkilöön liittyviä asioita. Valtuutetun kelpoisuutta tehdä esimerkiksi asuntokauppoja tai ottaa velkaa voidaan niin ikään rajoittaa haluttaessa. Näistä kysymyksistä keskustelemme mielellämme kanssasi puhelimitse. Kiinteistön myymiseen liittyvä lupa taas on mainittava erikseen valtakirjassa, mikäli tällainen valtuus halutaan antaa. Rajoituksia harkittaessa on kuitenkin syytä muistaa, että ne saattavat vaikeuttaa edunvalvontavaltuutetun tehtävää ja pahimmillaan johtaa siihen, että valtuutetun rinnalle on määrättävä yleinen edunvalvoja. 

MIKSI EDUNVALVONTAVALTUUTUS KANNATTAA TEHDÄ?

Onnettomuus, tapaturma, sairastuminen tai muu syy voi aiheuttaa kenelle tahansa tilanteen, jossa omien taloudellisten asioiden hoitaminen ja omien henkilökohtaisten päätösten tekeminen ei enää ole mahdollista. Tällöin läheiset eivät voi hallita ikävää elämänmuutosta kohdanneen omaisuutta automaattisesti, eikä tehdä hänen puolestaan ongelmitta juridisia päätöksiä. Tilanne ratkaistaan useimmiten siten, että henkilölle määrätään edunvalvoja tuomioistuimen päätöksellä. Prosessi on pitkäkestoinen ja edunvalvoja on usein ulkopuolinen henkilö, jonka toiminnan lakisääteisenä tarkoituksena on aina päämiehen etu holhoustoimilaissa säädetyllä tavalla. Päämiehen edun ajattelu on usein taloudellispainotteista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että edunvalvoja ei myy päämiehen asuntoa päämiehen lapselle, mikäli saa siitä korkeamman hinnan ulkopuoliselta. Näin on siitä huolimatta, että asunnon säilyttäminen perheessä olisi ollut päämiehen toive. Edunvalvojaksi voidaan myös määrätä läheinen, mutta tämä ei ole varmaa. Edunvalvontavaltuutuksella tällaiseen tilanteeseen varaudutaan määräämällä etukäteen kuka edunvalvontavaltuutettuna toimii ja mitkä ovat tämän valtuudet, myös esimerkiksi perheen sisällä toteutettaviin alihintaisiin kauppohin. Tällöin on syytä kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota valtuutetun esteellisyyteen tämän valinnassa.  

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei vähennä tekijän oikeustoimikelpoisuutta edes silloin, kun valtuutus vahvistetaan. Valtuututetun toimivalta on rinnakkainen valtuuttajan kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että valtuuttaja voi edelleen toteuttaa ne oikeudelliset toimet, joihin hän kykenee. Edunvalvontavaltuutuksen avulla valtuuttaja voi itse valita luotettavan henkilön, kuten puolisonsa tai sukulaisensa, valvomaan etuaan.

VALTUUTTAJAN OIKEUSTOIMIKELPOISUUS VALTAKIRJAA TEHTÄESSÄ

Edunvalvontavaltakirjaa tehtäessä valtuuttajan on oltava oikeustoimikelpoinen. Mikäli valtuuttaja on iäkäs tai kärsii tekohetkellä esimerkiksi muistisairaudesta, on erittäin suositeltavaa liittää edunvalvontavaltakirjaan lääkärintodistus oikeustoimikelpoisuudesta. Todistajien tulee myös osaltaan varmistua siitä, että valtuuttaja on ymmärtänyt edunvalvontavaltakirjan merkityksen ja sisällön. Neuvomme sinua asiaan liittyen tarkemmin ottaessamme sinuun yhteyttä.

VALTAKIRJAN SÄILYTTÄMINEN

Edunvalvontavaltakirja voidaan luovuttaa valtuutetulle tai kaikille valtuutetuille, mikäli heitä on useampia. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa valtakirjan olemassaolosta valtuutetulle ja säilyttää itse valtakirjaa esimerkiksi pankissa tai kotona huolellisesti. Valtuuttajan oikeudellisen toimintakyvyn heikentyessä valtuutettu hakee valtuutuksen täytäntöönpanoa Digi- ja väestötietovirastolta. Valtuuttajaa kuullaan pääsääntöisesti aina henkilökohtaisesti ennen edunvalvonnan käynnistämistä. Harvoja poikkeuksia tästä ovat tilanteet, joissa valtuuttaja ei kykene tuottamaan puhetta tai ymmärtämään sitä. Tällöin valtuuttajan kuulemisen korvaa lääkärinlausunto. 

YLEINEN EDUNVALVOJA

Ellei edunvalvontavaltuutusta ole tehty, tuomioistuin voi määrätä henkilöllle tämän toimintakyvyn alentuessa yleisen edunvalvojan. Yleinen edunvalvoja toimii aina päämiehen edun mukaisesti, mutta ongelman muodostaa se, että tämä ei usein tunne päämiestä eikä ole tietoinen tämän aiemmin ilmaisemasta tahdosta. Edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista ilmaista tahtonsa etukäteen edunvalvontavaltuutettua sitovasti. Yleisen edunvalvojan määrääminen saattaa lisäksi olla pitkäkestoinen ja hankala menettely. Yleinen edunvalvoja ei myöskään aina ole edunvalvonnassa olevalle yhtä mieleinen henkilö kuin lähiomainen.

Avioliitto on paitsi kahden ihmisen välinen lupaus, myös merkittävä taloudellinen sitoumus. Avioehtosopimuksen tekeminen avioliittoa solmittaessa tai avioliiton aikana onkin yleistynyt merkittävästi. Avioehto ei merkitse eroon varautumista, vaan sen sopimista, että avioliiton solmiminen ei vaikuta puolisoiden välisiin raha-asioihin. Puolisot voivat edelleen sopia yhteisestä taloudestaan miten haluavat ja puolisoiden oma omaisuus pysyy edelleen puolisoiden omana. Mikäli puolisot eivät kuitenkaan halua tehdä avioehtosopimusta, puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus pääsääntöisesti puolitetaan avioerotilanteessa.

Avioehto on siis sopimus, jolla puoliset voivat sopia etukäteen omaisuutensa jaosta avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioehto on toisin sanoen keino poiketa avioliittolain määrittelemästä omaisuuden jaosta. Mikäli puolisot eivät tee avioehtosopimusta, puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus pääsääntöisesti puolitetaan avioerotilanteessa. Avioehto voidaan laatia myös siten, että se on voimassa ainoastaan avioerotilanteessa, jolloin puolison kuollessa menetellään kuin avioehtoa ei olisi tehty. Tämä onkin yleinen tapa tehdä avioehto, sillä se on usein lesken kannalta taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto.

Kannattaa harkita myös TESTAMENTIN LAATIMISTA

Testamentti

Alkaen 129 euroa

Lue lisää ja tilaa

Edunvalvontavaltuutus

179 euroa

Lue lisää ja tilaa